Viime viikolla l\u00f6ysin j\u00e4lleen itseni tekem\u00e4st\u00e4 jotain muuta kuin sit\u00e4, mik\u00e4 oli tarkoitus. Piti kirjoittaa, mutta alkuun p\u00e4\u00e4seminen takkuili. Palasin edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 aloitetun kirjan pariin (ei kai sit\u00e4 voinut keskenk\u00e4\u00e4n j\u00e4tt\u00e4\u00e4), j\u00e4rjestelin kirjastosta lainattujen kirjojen pinon uuteen j\u00e4rjestykseen (palautusp\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4rien kanssa kannattaa olla tarkka), p\u00e4\u00e4tinkin l\u00e4hett\u00e4\u00e4 viel\u00e4 pari viesti\u00e4 ennen kuin aloittaisin kirjoittamisen, etteiv\u00e4t ne j\u00e4\u00e4 vaivaamaan mielt\u00e4.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n
Sitten ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4reen. Mutta heti kun avasin tiedoston, pienet jo pitk\u00e4\u00e4n laiminly\u00f6dyt ja l\u00e4hes unohdetut asiat nostivat p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ja vaativat v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 toimintaa. Ei auttanut kuin rynn\u00e4t\u00e4 niiden kimppuun ja tehd\u00e4 ne pois alta, sen j\u00e4lkeen pystyisi varmasti keskittym\u00e4\u00e4n paremmin. Tosin siin\u00e4 vaiheessa energiaa oli kulunut jo niin paljon, ett\u00e4 tuntui paremmalta idealta keitt\u00e4\u00e4 teet\u00e4, v\u00e4h\u00e4n rentoutua ja aloittaa sitten.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n
Silloin hyv\u00e4st\u00e4 kirjoitusajasta oli kulunut jo iso osa.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n
Kirjoittamisen jatkuva lykk\u00e4\u00e4minen muistuttaa tilannetta, jossa juoksija keksii erilaisia tekosyit\u00e4, ettei tarvitsisi menn\u00e4 lenkille. N\u00e4lk\u00e4isen\u00e4 ei ole kiva l\u00e4hte\u00e4, heti ruuan j\u00e4lkeen ei voi juosta. On niin paljon tekemist\u00e4 illalla, saattaa alkaa sataa. Juuri t\u00e4n\u00e4\u00e4n rentoutuminen tuntuu paljon viisaammalta kuin raataminen, eik\u00e4 aina vaan jaksa. Paremmalla ajalla ja fiiliksell\u00e4 huomenna.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n
Tai viimeist\u00e4\u00e4n ensi viikolla.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n
Haruki Murakami kertoo kirjassaan Mist\u00e4 puhun kun puhun juoksemisesta, <\/em>ett\u00e4 kirjoittamisella ja juoksemisella on paljon yhteist\u00e4. Molemmat hy\u00f6tyv\u00e4t s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyydest\u00e4 ja pitk\u00e4j\u00e4nteisyydest\u00e4, mutta on jotain viel\u00e4 paljon t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4.\u00a0<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n Tunnettu kirjailija ja juoksupiirien hyvin tuntema maratoonari toteaa, ett\u00e4 suurimman osan siit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 fiktion kirjoittamisesta, h\u00e4n on oppinut juoksemalla joka p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n P\u00e4ivitt\u00e4inen juoksu on opettanut Murakamille, kuinka paljon voi painostaa itse\u00e4\u00e4n, kuinka pitk\u00e4 lepo kuuluu asiaan ja mik\u00e4 taas on liikaa. Milloin uskaltaa luottaa itseens\u00e4 ja milloin taas pit\u00e4isi ep\u00e4ill\u00e4, ett\u00e4 tekstist\u00e4 alkaa tulla ahdasmielist\u00e4 ja j\u00e4ykk\u00e4\u00e4.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n Rajojen tunnistamisen lis\u00e4ksi s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen juokseminen on opettanut Murakamille my\u00f6s lahjakkuuden, keskittymisen ja kest\u00e4vyyden merkityksen. Mutta toisin kuin nopeasti voisi ajatella, lahjakkuus ei ole edellytys. Siit\u00e4 on tietenkin iloa, sill\u00e4 jos on omassa lajissaan lahjakas, voi p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 tuosta vain, paljon v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4 vaivalla kuin muut. Me muut sen sijaan joudumme harjoittelemaan, keskittym\u00e4\u00e4n tekemiseen ja luomaan rutiineja, jotka auttavat eteenp\u00e4in.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n Silloin oppii kirjoittamaan ensin, ennen kuin p\u00e4iv\u00e4 vie menness\u00e4\u00e4n. L\u00e4htem\u00e4\u00e4n lenkille ajattelematta jaksaako, l\u00e4htee vain. Avaamaan koneen, kun on kirjoittamisen aika, tekem\u00e4\u00e4n muistiinpanoja silloinkin, kun luulee muistavansa kaiken t\u00e4rke\u00e4n. Ty\u00f6st\u00e4m\u00e4\u00e4n teksti\u00e4 viel\u00e4 kerran, jos se tuntuu sit\u00e4 vaativan, ja juoksemaan tavallista pidempi\u00e4 lenkkej\u00e4 silloin, kun kisa on tulossa.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n Ja juuri silloin voi synty\u00e4 jotain merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, sill\u00e4 kuten Murakami toteaa, \u201dsinnitelless\u00e4\u00e4n n\u00e4iden ominaisuuksien varassa saattaa itse asiassa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4n todellisen, k\u00e4tketyn lahjakkuuden.\u201d Lahjakkuus l\u00f6ytyy sielt\u00e4 mist\u00e4 inspiraatiokin, tekem\u00e4ll\u00e4.<\/p>\r\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Viime viikolla l\u00f6ysin j\u00e4lleen itseni tekem\u00e4st\u00e4 jotain muuta kuin sit\u00e4, mik\u00e4 oli tarkoitus. Piti kirjoittaa, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_themeisle_gutenberg_block_has_review":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-71","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-juoksijan-elamaa"],"yoast_head":"\n